Monimuotoisiin perheisiin kohdistuva syrjintä huomioitava lainsäädännössä 

Kirjoittaja:

Tiina-Emilia Kaunisto

työelämän erityisasiantuntija

”Minulle kerrottiin, etten voi alkaa vastaavan hoitajan sijaiseksi, koska olen lapsettomuushoidoissa ja lapsi voi tulla milloin vain.” 

”Sulla on nyt vähän huonoon aikaan tuo kierto ja hoidot meidän toiminnan kannalta.”

Nämä ovat poimintoja tahattomasti lapsettomia edustavan Simpukka ry:n kyselystä, jossa kartoitettiin syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun kokemuksia, jotka johtuvat hedelmöityshoidoista. 

Tarinat ovat esimerkkejä haavoittuvuuksista, jotka ovat tyypillisiä monimuotoisille perheille työelämässä. Monimuotoisissa perhetilanteissa oleviin kohdistuu moniperustaista syrjintää, jonka syynä on esimerkiksi sukupuoli, perhemuoto, vähemmistöasema, läheissuhteet, lapsiperheellistyminen tai toive siitä.  

Raskaussyrjinnän kaltaista syrjintää kohdistuu myös hedelmöityshoidoissa käyviin tai adoptioprosessissa oleviin, kuten alun tarina osoittaa. Tasa-arvolaki ja työsopimuslaki eivät suojaa nykyisellään tarpeeksi selvästi näissä perhetilanteissa olevia, ja selventämistä olisi tärkeää tehdä. Lainsäädännön on oltava selkeää myös tilanteissa, joissa työntekijään kohdistuu moniperustaista syrjintää useiden ominaisuuksien perusteella. 

Raskaussyrjinnän kaltaista syrjintää kohdistuu myös hedelmöityshoidoissa käyviin tai adoptioprosessissa oleviin.

Riski joutua syrjityksi on olemassa. Osa Simpukka ry:n kyselyyn vastanneista koki, että heidän kohdallaan on pidättäydytty ylennyksistä tai koulutuksista, eikä työsuhdetta ole jatkettu tai muutettu toistaiseksi voimassa olevaksi, kun hedelmöityshoidot olivat selvinneet työnantajalle. 

Adoptioprosessissa olevien kokemuksista on vähemmän tietoa, mutta Adoptioperheet ry. välittää adoptiolasta odottaville lomakkeen, jonka avulla työnantajalta voi toivoa, että ei joudu lomautetuksi tai irtisanotuksi. Lomake on tärkeä, sillä lomautus tai irtisanominen keskeyttää adoptioprosessin.

Jos adoptioprosessissa oleva tai hedelmöityshoidoissa käyvä tulee irtisanotuksi syrjinnän vuoksi, perheen lapsihaave voi jäädä toteutumatta. Hedelmöityshoidoissa käyvän voi olla mahdotonta jatkaa hedelmöityshoitoja taloudellisista syistä, mikäli hän tulee irtisanotuksi.

Millaista muuta syrjintää monimuotoiset perheet kohtaavat?

Järjestimme 20.5. seminaarin raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä yhdessä STTK:n, Akavan, SAK:n ja Mothers in Businessin kanssa. Nostin omassa alustuksessani esille myös muita monimuotoisiin perheisiin kohdistuvia raskaus- ja perhevapaasyrjinnän muotoja.

Perheiden monimuotoisuuteen liittyy tekijöitä, jotka voivat nostaa riskiä kohdata syrjintää tai voimistavat syrjinnän vaikutuksia. Monen tekijän vaikutus voi myös olla haastavaa tunnistaa työyhteisön arjessa.   

Esimerkiksi sateenkaarevalle vanhemmalle perhevapaat ovat usein hetki, jolloin hän kertoo työelämässä ensimmäistä kertaa sateenkaarevuudestaan. Kertominen voi altistaa syrjinnälle, joka johtuu sateenkaarevuuden lisäksi lapsiperheellistymisestä. 

Myös kahden kulttuurin perheen Suomeen muuttanut puoliso kohtaa moninaisuuteen liittyviä ennakkoluuloja, jotka vaikuttavat työllisyyteen. Tällaisessa tilanteessa syrjintää kohdannut saattaa pohtia, kannattaako syrjintää viedä eteenpäin, jotta mahdollisuudet työllistymiseen eivät huononisi lisää. Kahden kulttuurin perheen Suomeen muuttaneella puolisolla ei ole myöskään aina tietoa oikeuksistaan tai siitä, miten syrjintää voi viedä eteenpäin – tätä tietämättömyyttä saatetaan käyttää työelämässä hyväksi. 

Syrjintää kohdannut saattaa pohtia, kannattaako syrjintää viedä eteenpäin, jotta mahdollisuudet työllistymiseen eivät huononisi lisää.

Monikkolasten odotus tarkoittaa synnyttäjälle aina riskiraskautta, jonka vuoksi hän joutuu usein jäämään tavallista aikaisemmin sairauslomalle ja perhevapaille. Monikkoperhe voi pohtia, odottavatko työtehtävät palatessa perhevapailta.  

Lapsen kuoleman tai puolison kokeneen asema saattaa olla heikko, koska suru vaikuttaa työkykyyn. Onko työyhteisössä työtehtäviä tarjolla, mikäli vanhempi joutuu palaamaan ilmoitettua aikaisemmin työpaikalle lapsen synnyttyä kuolleena tai kuoltua perhevapaiden aikana? Pienessä organisaatiossa töitä voi olla hankala tarjota, jos sijainen on jo palkattu. 

Syrjinnän taloudelliset vaikutukset voivat myös olla syvemmät perheissä, joissa lapsi asuu useammassa kodissa. Jos perheen käytössä on vain yhden vanhemman tulot, vaikuttaa koettu syrjintä kahden vanhemman perhettä voimakkaammin talouteen. Lapsen asumisjärjestelyihin voi myös liittyä joustontarpeita, jotka heikentävät vanhemman asemaa työyhteisössä. 

Tiina-Emilia Kaunisto 
Kirjoittaja on työelämän erityisasiantuntija Monimuotoiset perheet -verkostossa. 

Ajankohtaista

12.12.2024

STTK: Raskaus- ja perhevapaasyrjintä poistuu lainsäädäntöä parantamalla 

Lue
12.12.2024

Muutoksen moninaisuus haastaa työelämän kehittämisen

Lue
11.12.2024

Taksimatkojen enimmäiskorvaukset vuodelle 2025

Lue
11.12.2024

Kilpailukyky ennätystasolla – palkankorotuksia tarvitaan tukemaan kokonaiskysyntää

Lue
4.12.2024

Meto ja YT: Metsäalalla työskenteleviin kohdistetut paineet ja kritiikki ovat liikaa

Lue
4.12.2024

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Kasvu edellyttää osaamisen vahvistamista

Lue
4.12.2024

KthLiitto: Kela vähentää henkilöstöä ja toimitiloja vuonna 2025

Lue
4.12.2024

Ruotsin mallilla palkkakuoppaan – hallituksen lakiesitys uhkaa naisvaltaisten alojen palkkakehitystä

Lue